Giovanni Diodatin Raamattu
Reformoitu teologia (kalvinismi) jota haluamme jatkaa tänäänkin aidoimpana ilmaisuna raamatullisessa ja protestanttisessa uskossa, italialainen kuuluu merkittävimpiin teologeihinsa: Giovanni Diodati (1576-1649).
Hyvin tunnettu, koska hänen nimensä liittyy erottamattomasti klassiseen Raamatun käännökseen italiaksi, Hänet tunnetaan kuitenkin vähemmän klassisen kalvinismin edustajana, ja suorana seuraajana, Benedetto Turrettinin kanssa, Genevessä, John Calvin itse. Tänään haluan siksi juhlia hänen muistoaan ja toipua, jopa tietyllä ylpeydellä, Italialla on ollut merkittävä vaikutus protestantismiin. Diodati-käännös jakaa mainetta, jonka saavutti valtuutettu englanninkielinen versio Kuningas Giacomo (Kuningas James), 1600-luvun käännöksenä edelleen käytössä 1900-luvulla. Hän onnistui luomaan standardin italialaisen protestantismin Raamatulle.
Giovanni Diodatin italialainen raamatunkäännös on säilynyt ikuisena muistona kääntäjälleen. E’ selvisi kahdella tasolla. Hän tunsi ensin akateemisen kunnioituksen Diodatin kielellisiä kykyjä kohtaan. Vaikka useilla korjauksilla, se on säilyttänyt paikkansa vastuullisena ja täsmällisenä käännöksenä, tämä tosiasia johti siihen, että suuret protestanttiset kirkot hyväksyivät sen, ja sen levittäminen raamattuyhdistysten toimesta. Tähän Diodati-raamatun levittämiseen on joskus liittynyt lukuisia kritiikkiä eri lähteistä, varsinkin katolinen, mutta tämä ei ole estänyt Raamattua säilyttämästä asemaansa Raamatun vaikutusvaltaisimpana englanninkielisenä versiona. Toiseksi Diodatin italialaisen Raamatun käännös pysyi hyväksyttävänä sekä kirjallisesta että akateemisesta näkökulmasta.. Yhdessä mielessä, Diodatin italialainen Raamattu oli vieläkin merkittävämpi saavutus kuin englanninkielinen valtuutettu versio, koska jälkimmäinen oli tiederyhmän työn tulos, kun Diodati oli työskennellyt yksin, lukuun ottamatta ehkä Benedetto Turrettinin apua, ja täydellisen selitteineen version tuottamisesta Raamatusta 1607 kun hän oli yksin 31 vuotta. Hänen huomautuksensa paljastavat pietistisen ja ei-dogmaattisen aksentin, joka oli vähintään viisikymmentä vuotta ennen reformoitujen kirkkojen suurta älyllistä kehitystä..
Vaikka hän ei ollut voinut asua Italiassa, teologi “Luccan kansakunnan” hän ei olisi voinut antaa tätä parempaa panosta italialaiseen protestantismiin ja italialaiseen kirjallisuuteen.
Täydellinen ensimmäinen painos, neljännessä, italialainen Raamattu merkintöineen julkaistiin vuonna 1607 tule “Raamattu, eli Vanhan ja Uuden testamentin kirjat, käännetty uudelleen italiaksi, Kirjailija: Giovanni Diodati, Luccan kansakunnan” ja Uusi testamentti, ilman huomautuksia, ilmestyi sisään 1608. Kääntää alkuperäisistä kielistä, pitäen samalla silmällä Massimo Teofilon versiota, koska sekin riippuu alkuperäisistä kielistä. Heti kun hän ilmestyi, versio, jonka Diodati oli julkaissut omalla kustannuksellaan, oli maksanut hänelle 14 vuosien raskasta hoitoa, ja sai heti aikansa oppineimpien miesten ylistyksen, ja jopa niiden, jotka arvostelivat sitä ankarasti, oli tunnustettava, että Diodati oli luonut arvokkaan teoksen.
Näitä seurasi lähes kolmekymmentä vuotta myöhemmin toinen painos, jota parannettiin vuosien varrella 1640/41. Tämä monumentaalinen teos tarjosi italialaiselle protestantismille sen virallisen vakioversion Raamatusta. Diodatin ansio oli tuottaa, häntä yksin, yksi eurooppalaisen protestantismin tärkeimmistä raamattuista, sijoitettava Lutherin saksalaisen Raamatun ja kuningas Jaakon valtuuttaman englanninkielisen Raamatun tasolle.
Ominaisuudet. Hänen Raamatunsa ankara kriitikko oli kuitenkin todennut: “Versiossa noudatettu menetelmä on enemmän teologin ja saarnaajan kuin oppineen kriitikon menetelmä. Hän etsi ennen kaikkea merkityn totuuden, poistamalla sen, mikä oli hänelle epäselvää, siksi hän sijoittaa tekstiin sanoja, joita ei ole alkuperäisessä tekstissä, mutta jotka välittävät todellisen merkityksen, sanat, jotka on painettu oikein eri merkeillä osoittamaan, kuinka ne on lisätty ymmärtämään paremmin, mutta jotka eivät estä tekstin merkitystä. Se on kuitenkin tunnustettava, monessa paikassa, hän selittää paljon selkeämmin kuin muut kääntäjät, mutta tämä ei puolustele sitä suurta vapautta, joka toisinaan otetaan käännöksissä”. Diodatin version erinomaisia ominaisuuksia oli siksi monia, ennen kaikkea uskollisuus, olennainen ominaisuus pyhän tekstin tulkinnassa; toiseksi selkeys, johtuen kääntäjän käyttämien termien eheydestä ja niiden parafraaseista, vaikka paljon kritisoitu, ne eivät ole yhtä hyödyllisiä raamatullisen merkityksen kannalta; kolmanneksi version mukana olevien muistiinpanojen ja kommenttien teologinen arvo, jotka todistavat syvästä muinaisten kielten tuntemuksesta ja täydellisestä Raamatun ymmärtämisestä; ja lopuksi upea tyylikkyys.
